Akupunktiohoitoa migreeniin

Onpas aika taas juossut hurjaa vauhtia. Ei ole käynyt mielessäkään tämä blogi, viitannee siihen, että on hiukan pitänyt kiirettä muissa tohinoissa.

Kaikki on muuten oikeinkin hyvin, mutta olen kärsinyt pahoista migreenikohtauksista nyt jo varmaan reilun kuukauden ajan. Kohtaus tulee yleensä loppuviikosta ja kestää oksennuksineen kolme päivää. Lääkkeitähän nyt ei oikein uskalla käyttää - mitä nyt Panadolia ja Panacodia, joista kumpikaan ei auta pätkääkään. Buranalla olen nyt toisen raskauskolmanneksen aikana katkaissut kaksi kertaa pahimman kipupiikin, muttei sitäkään voi rauhallisin mielin käyttää (eikä mitään muutakaan), kun suositukset ovat niin ristiriitaisia. Tänään olin ensimmäisen kerran akupunktiossa. Positiivinen kokemus, täytyy nyt vain toivoa että se auttaisi pitämään kohtaukset poissa. Lisäksi olen syönyt magnesiumia, joka jonkun tutkimuksen mukaan voisi myös auttaa migreenin estohoidossa raskauden aikana. Katsotaan nyt... ja toivotaan parasta. Jospa tämä tuleva viikonloppu menisi ilman järjetöntä pääkipua.

Migreeniä lukuunottamatta olo on muuten ollut tosi hyvä. Painosta en tiedä, kun en ole punninnut vähään aikaan, mutta voisin kuvitella että sekin olisi vähän noussut sitten viime neuvolakäynnin. Normaalihousut edelleen käytössä, mutta onhan tuossa mahassa jo ainakin omaan (ja miehen) silmiin selkeästi pistävä kumpu. Potkiminen ja muljuminen sun muu kuoputtelu on nyt jokapäiväistä ja jatkuvaa, välillä tuntuu ettei tuolla mahassa levätä ollenkaan.

Ihanaa, on perjantai ja viikonloppu edessä! Tänään pitää vielä jaksaa työpäivän jälkeen vääntäytyä konserttiin; Esikoisen ja tulevan Keskimmäisen kuorot esiintyvät totuttuun tapaan musiikkiluokkien perinteisessä kevätkonsertissa. Kiva tietysti mennä katsomaan ja kuuntelemaan, vaikka juuri nyt tuntuukin siltä, että kun kotiin pääsen niin kellahdan sohvalle/ sängylle liikkumatta siitä enää yhtään mihinkään. Huomenaamulla saa joka tapauksessa nukkua niin pitkään kuin haluaa, halleluja!