Hei sehän potkii! Ja minä tunnen sen jo! Upeaa. Eilen illalla ennen sammumistani mietin jo, että onkohan tuo nyt öllykän liikkeitä, kun alavatsapallon suunnalla tuntui liikettä, mutta sitten mietin että ehkäpä se onkin vain ilmaa. Eipä tainnut olla, nyt olio nimittäin jyskyttää ihan selkeästi tuolla näin kesken työpäivän ihan selvästi äidin iloksi :)
Töissä ei taas vaihteeksi jaksaisi olla ollenkaan, vaikka olo onkin muuten ollut varsin energinen viime päivinä. Olisin mieluummin kotona vaikka siivoamassa nurkkia (meillä on kaaos!). Pääsiäisloma on sentään ihan pian, jee. Tarkoituksena on junailla Pohjanmaalle vanhempieni luokse. Öllykästä taidan olla vielä ihan hiljaa, ehkä siinä on tarpeeksi että tapaavat "uuden" mieheni.
Nyt palaveriin, plaah.
P.S. Ai niin, seulontaverikokeen tulos tuli perjantaina: ei 21-trisomiariskiä.
7. huhtikuuta 2009
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)

Vastavierailulla kävin. Ekat potkut on kyllä mukavia tuntemuksia. :oD
VastaaPoistaOhoh, kommentti :O :D Tackar!
VastaaPoista